fbpx
Sairaalaklovnit

Helli Hykkyrä

Helli Hykkyrä on ylin yliylilääkäri Metsän siimeksestä. Hän rakastaa makkaranpaistoa ja savumerkkien lukemista, sakottamista ja toisten tohtorien käskyttämistä, määräilyä ja päällepuhumista. Lasten kanssa Helli Hykkyrä kouluttaa usein vanhempia parempaan käytökseen odotushuoneessa, ja lähtee maailmanpärysmatkoille erilaisilla kulkuneuvoilla. Hän on tavannut työssään prinsessoja, ritareita, futistähtiä, jedisotureita, supersankareita, vuorikiipeilijöitä, lapsineroja, kuuluisuuksia, taviksia, taikureita, tubettajia, disainereita, vilmistaroja ja ihan vaan erityisiä tavallisia lapsia. Hän liikkuu siis melko hienoissa piireissä!

Nainen katsoo hymyillen kameraan. Kuva on mustavalkoinen. Hänellä on vaaleat, pitkät hiukset.

Elina Reinikka

Elina Reinikka (Teatteritaiteen maisteri, Teatterikorkeakoulu) helsinkiläinen näyttelijä, joka on työskennellyt sairaalaklovnina vuodesta 2007. Hän on työskennellyt lisäksi muun muassa ohjaajana, käsikirjoittajana, dramaturgina ja teatteri-ilmaisun ohjaajana. Elina on kotoisin Hämeestä, ”peltojen ja lehmien keskeltä”. Hän vietti lapsuutensa metsässä, sopivia kiipeilypuita etsien ja majoja rakennellen. Elina rakastaa vuodenaikoja, uimista, retkiä, leikkimistä ja askartelua, ja innostuu höpsöttelystä, hupsuttelusta, tutkimusmatkoista ja juhlista.

Elinan klovnimuisto

”Pieni mustatukkainen tyttö jännitti kovasti odotushuoneessa äidin ja isän välissä. Tyttö ei ollut koskaan ennen ollut nukutuksessa, eikä edes koskaan suomalaisessa sairaalassa! Tyttö ja minä emme puhuneet yhteistä äidinkieltä, mutta kun istuin perhettä vastapäätä yksinäiselle odotushuoneen sohvalle, tavoitimme saman jännitysolon ja aloimme vilkuilla toisiamme varovasti ymmärtäen. Juuri silloin minulle ilmaantui ongelma! En löytänyt mitään sopivaa paikkaa suurelle laukulleni,  se ei sopinut kertakaikkiaan mihinkään. Silloin pieni tyttö rohkaistui, haluten tulla auttamaan. Ilman puhetta hän auttoi löytämään juuri sopivan paikan isolle kassilleni, ja kiitin häntä helpottuneena ongelmani ratkaisemisesta.

Pieni tyttöhän osasikin vaikka mitä! Hän osasi kiivetä sairaalasänkyyn, nielaista pahanmakuisen lääkeen, laittaa puudutteet käsiinsä ja jopa nukuttaa sairaalahiiren – kanyylinlaittoineen päivineen! Vanhemmat olivat niin ylpeitä tyttärestään, että isä jopa vähän herkistyi katsoessaan taitavaa tyttöään.”